Kulttuuri-iltapäivä

Suomalainen ruokakulttuuri kertoo paljon erilaisia asioita suomalaisista. Ruokakulttuurimme on saanut paljon vaikutteita ulkomailta, kuten Ruotsista ja Venäjältä eli toisin sanoen ruokakulttuuri on hyvin kiinteästi kytketty historiaan. Suomalaista ruokakulttuuria on vuosien aikana muokannut sodat ja pula-ajat. Mutta ennenkaikkiea mielestäni meidän ruokakulttuuriin on historiassa, sekä nykypäivänä vaikuttanut pohjoinen sijainti ja sen mukana tuomat haasteet ja mahdollisuudet. Suomen talvi on pitkä, joka näkyy siinä, että suomessa säilötään ruokaa monilla tavoilla, esimerkiksi pakastamalla.

Ruokakulttuuri on verrattavissa moniin muihinkin kulttuureihin esim musiikkiin. Ruokakulttuuria jaetaan Suomessa aluettain, kuin myös musiikkikulttuuria. Harva helsinkiläinen kuuntelee saamelaista folkrock musiikkia, muulloin kuin tarvitessaan hieman vaihtelua arkeen. Mutta eipä mustamakkarakaan kelpaa arkiruokana monellekkaan savolaiselle.

Suomi jaetaan myös alueittain ruokakulttuureihin, kuten itäiseen tai läntiseen alueeseen. Länsi-suomessa syödään enemmän keittoruokia, kun itä-suomessa liharuoalla on enemmän sijaa.

Itse haluan esittää mielipiteen suomalaisen ruokakultturin jakamisesta karkeasti kolmeen osaan. Pika- ja einesruokien kannattajat, jotka haluavat käyttää mahdollisimman vähän aikaa ruoan laittamiseen. Tämä ryhmä ei välttämättä arvosta ruoassa kotimaisuutta eikä kulinaarisia makuja. Tärkeintä on saada ihmisen perustarve eli ruokailu vain suoritettua. Myöskään he eivät juurikaan ajattele ruoan terveellisyyttä.

Toisena ryhmänä pidän perinteisen suomalaisen kotiruoan kannattajia, jotka ostavat halpoja raaka-aineita juurikaan välittämättä niiden kotimaisuusasteesta. Ruoka kuitenkin valmistetaan kotona ja monesti myös syödään rauhassa perheen kesken. Ruoka on pääsääntöisesti pikaruokaa terveellisempää ja monipuolisempaa.

Viimeisenä ruokakulttuurin osana pidän kulttuurin edistäjiä, jotka tukevat valinnoilaan suomalaista kulttuuria. He syövät silloin tällöin suomalaisissa huippuravintoloissa, joita on useita. He monesti jopa hifistelevät makujen kanssa ja ovat valmiita käyttämään rahaa sekä aikaa ruokaan. Kotona heidän ruokatuotteiden kotimaisuusaste on suuri. Ruokakulttuurin edistäjät myös mielellään ruokailevat yksityisten omistamissa ravintoloissa ja välttelevät ketjupaikkoja, he myös ostavat tuotteita pieniltä paikallisilta tuottajilta esim torilta.

Monet ihmiset tietysti kuuluvat joskus, jopa kaikkiin esittämiini ryhmiin, eikä niistä mikään ole varsinaisesti toista ryhmää huonompi tai parempi. On ihmisen oma valinta, että mitä ruoalta haluaa. Itse kuitenkin pyrin mahdollisimman usein kuulumaan kulttuurin edistäjiin, siitä kertoo esimerkiksi se, että jääkaappini tuotteista lähes kaikki oli tätä tekstiä kirjoittaessani kotimaisia. Kaikki hevi- ja lihatuotteet olivat kotimaisia. Ulkomailla tuottettuja aineita olivat lähinnä mausteet kuten ketsuppi. Kevät tulee ja tarjolla on hienoja suomalaisia raaka-aineita. Tee oma valintasi, millä haluat mahasi täyttää!